Syksyä sisääntuloon






Laitoin tänään hieman syksyä pihalle. Istutin callunat pelargonien tilalle kuistin ikkunalle, vaihdoin kesäisen ovikoristeen pois ja askartelin sammalpallopuun. Idean sammalpallopuuhun sain Pepiltä (klik!). Puun juurelle tökkäsin pari pihamurskeen sekaan ilmestynyttä orvokkia. Nyt on taas kutsuvampi sisääntulo.

Leppoisaa lauantaita!

Vilukissa




Takkaa on tullut lämmitettyä ahkerasti, kun meillä ei ole ollut vielä lämmöt päällä ja lämpötila on välillä laskenut alle 20 asteeseen. Täytyy sanoa, että on kyllä hyvin huomannut kuinka vanha talo hengittää. ;) Yöt on ollut nyt niin vilpoisia, että isäntä laittoi sitten eilen lämmöt päälle. Nyt tarkenee taas. 

Ihana vihreä kisulämpömittari on uusimpia löytöjäni Facebookin kirppiksellä. Se pääsi kuistilta blogivalojen (klik!) tieltä yläkertaan siirtyneiden mukivalojen kaveriksi.

Kuvan mittarista laitoinkin jo viikolla Instagramiin (klik!). Sieltä blogin löytää tutulla nimellä Pilviraitti. Lisäksi Facebookissa (klik!) ehdin jo eilen hehkuttamaan ihanaa arvontaa, joka käynnistyy ensi viikolla. Pysykäähän siis kuulolla. :)

Isäntä lähti käymään rautakaupassa ja aikoo toteuttaa yhden kivan sisustusjutun. Itse taidan suunnata kohta syksykukkaostoksille. Kivaa viikonloppua! :)

Suomen kaunein kattaus



Kuvailin viime sunnuntai-iltapäivän kattauksen siinä mielessä, että laittaisin sen mukaan Arabian Suomen kaunein kattaus kilpailuun (klik!). Pupu meni pöksyyn selaillessa toinen toistaan upeampia kattauksia ja päätin jättää kuvani jonnekin tietokoneen muistin syöveriin. Eilen kuitenkin rohkaistuin muutaman muun bloggarin näyttämän esimerkin myötä ja laitoin kattaukseni mukaan kilpailuun. Tuskin tästä nyt mainetta ja mammonaa tulee, mutta tulipahan osallistuttua. Käy ihmeessä katsomassa kaikki ihanat kattaukset, äänestä suosikkiasi ja osallistu itsekin.

Oman kattaukseni nimi on Sunnuntai-ilta. Yhdistin siihen kaikki Arabian omat suosikkini: Malvaa, Kiltaa ja Pomonaa. Mukaan pääsi myös Finelin Pehtoori.

Blogivalot





Olen ihastellut useammassa blogissa joko Granitin, Clasun, Ikean tai Konstsmiden pallovaloja. Sellaiset oli pakko saada sitten itsellekin.

Valojen hankinta ei mennyt ihan kuin Strömsössä ja meinasinkin laittaa postauksen nimeksi "Vaikeat valot". Delegoin keskustassa töissä käyvän siskoni hommaamaan valot minulle. Se vaatikin sitten kolme käyntikertaa sinne, mutta ei siitä sen enempää. ;)

Nyt valot ovat paikallaan kuistilla. Vanhat mukivalot (klik!) päätyivä yläkertaan tuomaan tunnelmaa. Pihalta toin maljakkoon maksaruohoja ja taas joku karvariiviö (joka parhaillaan torkkuu puoliksi näytön edessä ja onnistui saamaan äsken näppiksellä hyppimällä tietokoneen virransäästötilaan) yritti ängetä kuviin (huomaa häntä!). Kuvissa vilahtaa myös työhuoneesta kuistille siirtynyt valaisin. Kuistilla ei tätä ennen vielä kattovalaisinta ollutkaan.

Huomasin juuri, että vajaan viikon päästä on blogini yksivuotissynttärit! Huimaa! En olisi aluksi uskonut, että tästä tulee näinkin pitkäaikainen harrastus ja että mukaan tarttuisi näin monta ihanaa lukijaa. Kiitos kaunis kaikille teille tästä vuodesta ja ihanista kommenteistanne. Ajattelin, että varmaan täytyisi palkita teitä jossain vaiheessa arvonnan muodossa, mutta katsotaan mitä keksin...

Pysykää kuulolla. Mukavaa loppuviikkoa!

Siivouspäivä puutarhassa




Tänään oli siivouspäivä puutarhassa. Siistin kukkapenkkejä, siivosin minikasvarin, kärräsin huonoja omenoita kompostiin ja korjasin satoa. Kaiken kruunasi ihana auringonpaiste. Ehkä sittenkin voisin alkaa tykätä syksystä. Ilokseni maissit ehti tänä vuonna kypsyä. Kiitos lämpimän kesän ja syksyn. Taimikasvatuskin onnistui tänä vuonna paremmin.


Vihdoin ja viimein oli myös aikaa leipoa omenapiirakkaa. Paljoa omenoita ei enää puissa olekaan. Omenapiirakan tein viime syksynä hyväksi havaitulla ohjeella, jonka nappasin Kanelia ja kardemummaa blogista (klik!).


MAUKAS OMENAPIIRAKKA
24/26 cm irtopohjavuoka

POHJA
100 g voita / margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja

TÄYTE
3-4 hapokasta omenaa ohuiksi viipaloituina
kanelia
1 prk kondensoitua maitoa
1 prk (150g) creme fraichea
1 muna
1 tl vaniljasokeria

PINNALLE
mantelilastuja

1. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna ja leivinjauhe-jauheseos. Painele taikina voidellun ja korppujauhotetun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. 

2. Lado kuoritut ja ohueksi viipaloidut omenat taikinapohjan päälle. Ripottele omenoiden päälle kanelia. 
3. Sekoita loput täyteainekset keskenään ja kaada pohjan päälle. Ripottele pinnalle mantelilastuja.
4. Paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 45 minuuttia. Anna viilentyä ennen tarjoilua.

Äiti ja sisko poikkesivat auttamassa piirakan tuhoamisessa. Vihdoin olen myös oppinut laittamaan hyvää kahvia Pehtoorilla ja perkolaattorilla. Keskipaahtoinen kahvi oli mielestäni liian laimeaa. Työkaverini suositteli Pauligin Parisiennea, mutta koska sitä ei sattunut meidän lähikaupasta löytymään, niin ostin sitten sitten Arvid Norquistin Franskrostia. Sopiva määrä sitä on yksi normaali kahvimitallinen kuppia kohden. Paras lopputulos Pehtoorilla tulee myös siten, että kun pannu alkaa pulputtaan, niin vääntää virrat pois, jättää pannun levylle ja odottaa pulputuksen loppumista. Tuloksena on ihanan pehmeää ja kuumaa kahvia! Jopa tämä teenlipittäjä tykkäsi! :) Join kaksi mukia, oho! :)

Jos sitä laittaisi vaikka saunan lämpiämään ja alkaisi valmistautua uuteen viikkoon.
Leppoisaa iltaa! :)

Pannu kuumana



Olen jo jonkinaikaa haaveillut omasta Pehtoorista. Turkoosina, valkoisena tai sellaisena vähän vaaleamman tumman sinisenä (vai mikä se oli :D) se olisi ihan paras (joulupukki vink vink). Vastaan tuli kuitenkin suht edullinen ja käyttökuntoinen punainen Pehtoori perkolaattorilla, niin en enää voinut vastustaa kiusausta.




Koska olen vannoutunut teen juoja ja sisko sanoo, että en osaa keittää hyvää kahvia edes kahvinkeittimellä, niin kävin kyselemässä läheiseltä kahvipaahtimolta vinkkejä. Sain vinkiksi käyttää keskipaahtoista pannujauhettua kahvia. Ostinkin sitten sellaista ja vielä luomuna.




Ensimmäinen sunnuntai-aamuinen kokeilu oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Kahvi oli hyvin laihaa. Taisi olla suhteet hieman pielessä. Ensi kerralla laitan kahvia hieman enemmän. Harjoitukset siis jatkukoon. Tuskin tästä joka-aamuinen tapa tulee, mutta silloin tällöin viikonloppuisin olisi kiva fiilistellä pehmeän kahvin parissa. Niin ja tuo perkolaattorihan on alumiinia (hui kamala!) ja sitähän voi vaikka lähteä muisti tai henki happaman kahvin kanssa käytettynä. Jos isäntä siirtyisi juomaan kahvinsa pelkästään tällä keitettynä (juo omien sanojensa mukaan ainakin kaksi pannua päivässä :D), niin jonkinlainen ongelma saattaisi tullakin, mutta itse en pelkää käyttää alumiinisia keittiötarvikkeita satunnaisesti.



Sattumalta uusimmassa Avotakassa oli juttua Antti Nurmesniemestä, 
joka mm. oli tämän Pehtoori-pannun suunnittelija.

Millä sinä keität kahvisi vai tykkäätkö enemmän teestä? 
Onko antaa vinkkejä hyvään perkolaattorikahviin?

Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet lukijat. Teitä onkin jo hieno tasaluku.
Kivaa loppuviikkoa kaikille! Eiköhän se viikonloppu sieltä taas pian tule. :)

Kattovalaisin olohuoneeseen




Viime postauksesta kerroin, että ihanan jalkalampun lisäki pihakirpulta oli löytynyt kattovalaisin. Myyjä oli keski-ikäinen rouva, joka kertoi ostaneensa valaisimen antiikkiliikkeestä ennen kuin tapasi aviomiehensä. Ei vaan enää muistanut valaisimen takana olevaa tarinaa, vaikka silloin se oli hänelle kerrottu. Sain valaisimen laitettua paikalleen eilen, mutta lamput vielä puuttuu. Kivaltahan se näyttää, vaikka tosin hyvin erilaiselta kuin paikalla ennen ollut harmaa Yki Nummen Kuplat.

Kuplat vaihtoi paikkaa työhuoneeseen ja työhuoneesta valaisin lähti kuistille. Nyt meillä onkin ekaa kertaa kahteen vuoteen jokaisella tarvittavalla paikalla kattovalaisin. Pikkuhiljaa remontin jälkeen sisustus alkaa muutenkin muotoutua. Liian hätiköityjä ratkaisuja kun en halua tehdä ja mieleisten juttujen metsästäminen kirpputoreilta voi viedä aikaa. 

Kaikista meidän valaisimista teen jossain vaiheessa oman postauksen. Valaisimia löytyy pari omaa tekelettä, jokunen ikealainen, mutta suurinosa on joko aitoja vanhoja tai uudistuotantoon otettuja.

Olohuoneen uudet jutut






Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo, että äitini oli tehnyt hyviä löytöjä naapurustossaan pihakirppiksellä minua ajatellen. Kuvien kuin uusi jalkalamppu oli tarttunut matkaan seitsemällä eurolla. Myös kattovalaisin oli lähtenyt mukaan, mutta koska se on vielä asentamatta, niin täytyy esitellä se myöhemmin. Oikeastaan voisin tehdä vaikka kokonaisen oman valaisin postauksen, koska valaisimet on sisustuksessa se minun heikko kohta ja niitä löytyykin monenlaisia meiltä. 

Verhot löysin itse jo kesällä romutorilta. Sopivat mielestäni kivasti pariksi Ebba Masalinin koulutaulun kanssa. Anno-tyynynpääliset löytyi Kodin1:n alekorista kolmella eurolla. Ehkä vähän turhan hailukat muiden keltaisten juttujen kanssa, mutta olkoon nyt. Muuten tykkään niistä kyllä.  

Weekday Carnival (klik!) ja Varpunen (klik!) blogien kirjoittajien kirja OK omin käsin tupsahti tällä viikolla postiin. Sitä onkin tullut ihasteltua ja selailtua uuden lukuvalon alla. Kirja on täynnä selkeitä ja kauniin kuvin varustettuja ohjeita ja ideoita, joista toteutukseen varmasti lähtee ainakin pari juttua.

Tylsää, se on sunnuntai-ilta taas. Kivaa alkavaa viikkoa kuitenkin!

Kesän viimeinen






Lähdimme töiden jälkeen perjantaina isännän isovanhempien mökille ja jäimme sinne yöksi. Saattaa olla, että oli tämän kesän viimeinen viikonloppu siellä. Ilmassa on selkeästi syksyn tuntua, vaikka päivällä lämpötila on noussut kahdenkymmenen asteen tuntumaan. Isäntä kävi järvellä, mutta itse keskityin laiturilla halpaan punaviiniin ja vielä halvempiin sipseihin. Tulevina kesinä mökillä riittää puuhaa, joten luultavasti tulen kirjoittamaan siitäkin jatkossa enemmän täällä.

Äiti oli tehnyt tänään naapurustossaan pihakirppiksellä loistavia löytöjä minulle. Palaan niihin pikimmiten. Paljon muutakin sisustusaiheista juttua on tulossa, kunhan vain ehtisi ja saisi aikaiseksi.

Rentouttavaa lauantaita! :)

Luumumarmeladi






Olen aikaisempina vuosina tehnyt omista kriikunoista marmeladia joulutorttuihin. Olen käyttänyt hillo- ja marmeladisokeria ja laittanut mukaan pari kanelitankoa. Tänä vuonna jostain syystä kriikunasato jäi todella pieneksi. Onneksi sain kummeiltani pari ämpäriä luumuja. Aamu omenatarhasta-blogista (klik!) löysin luumumarmeladi ohjeen, jota oli sitten koitettava. Tein heti tuplasatsin ja hyvää tuli. Keittiössä leijaili aivan mahtava tuoksu!

JOULUINEN LUUMUMARMELADI

700g luumuja
1 pkt hillo- ja marmeladisokeria
1/4 dl madeiraviiniä
4 kanelitankoa
muutama tähtianis

Halkaise luumut ja poista kivet. Laita luumut kattilaan kerroksittain sokerin kanssa. Lisää madeira ja mausteet. Keittele hiljalleen kiehuttaen noin 2 tuntia (kattilankansi raollaan). Poista kanelitangot ja tähtianikset. Surauta tasaiseksi sauvasekoittimella ja purkita kuumiin lasipurkkeihin.


Jos teillä on hyviä luumu- tai omenareseptejä, niin otan vinkit mielelläni vastaan. :)

Mukavaa loppuviikkoa! :)

Lehtiapaja

Lapsena ja nuorena olin todellinen lukutoukka ja saatoinkin lukea jopa kolme kirjaa viikossa. Nykyään tuntuu siltä, että ei löydy tarpeeksi aikaa syventyä paksuihin romaaneihin. Sen takia luenkin blogien lisäksi lähes ainoastaan lehtiä. Varsinkin sisustuslehtiä on mukava selata ja perinteinen käsinkosketeltava aito lehti ei mielestäni ole menettänyt hohtoaan nettilehtien ja blogien rinnalla. Mielestäni on ihana käpertyä viltin alle sohvan nurkkaan ja nauttia sisustuslehtien kauniista kuvista ja inspiroitua. Omiin lehtisuosikkeihini kuuluu mm. Avotakka, Kotipuutarha, Unelmien Talo & Koti ja Meidän talo. Tämä nelikko löytyy muiden kivojen lehtien ohella myös Suomen Lehtiapajan (klik!) valikoimista. Lehtiapaja tarjoaa meille kaikille bloggareille kivan edun. Jos kirjoitat omaa blogia, niin käy ihmeessä kurkaamassa tänne (klik!) ja jaa tietoa muillekin. Jos omaa blogia ei ole, niin käy ihmeessä tutustumassa Lehtiapajan (klik!) tarjontaan, jos sieltä löytyisi sinullekin vaikka jotain mieluista luettavaa syksyn tylsiin iltoihin.



Kuvien lehtitelineen löysin vähän aikaa sitten kirppikseltä kolmella eurolla. Siihen saa kivoimmat lehdet esille. Isommat lehtiröykkiöt löytyy sohvapöydän välitasolta ja kaappien kätköistä. :)

Tämä oli MAINOS.

Meidän karvapallo

Elsa-kisu muutti meille Kissojen katastrofiyhdistyksen eli KKY:n (klik!) kautta 3.3.2013. Nimen Elsa hän oli jo saanut sijaiskodissaan ja mielestäni nimi sopi tälle kisulle kuin nenä päähän, joten sitä ei ollut tarvetta vaihtaa. Muuttaessaan meille hän oli tuolloin noin puolivuotias. Tarkkaa syntypäivää ei ole tiedossa, kun hän oli kulkukissa, mutta synttäreiden ajankohdaksi epäillään syyskuuta. Joten nyt elokuun vaihtuessa syyskuuksi on aika juhlistaa meidän karvapallon synttäreitä. Ajattelin omistaa tämän postauksen meidän pienelle karvapallolle ja kertoa hänestä muutaman asian ystäväkirjan muodossa.


Nimi: Elsa
Lempinimet: Kisu, Kisukisu, Karvapallo, Kissapallo, Ellukka, Tippitappi
Asuu: Pilviraitilla kahden palvelijansa kanssa
Luonne: ennakkoluuloton, ihmis- ja lapsirakas, kova puhuun
Ulkonäkö: musta-harmaa turkki, jossa selässä pilkkuja ja jaloissa raitoja. Vatsa maitokahvin värinen, jossa mustia pilkkuja. Punainen nenänpää ja vihertävät silmät. Painaa vain noin 3 kg.
Lempi ruoka: raa'at possunsuikaleet suurta herkkua. Raksujen suhteen ei ole niin nirso, kunhan vain ovat laadukkaita, mutta märkäruoasta kelpaa vain pari tiettyä merkkiä.
Lempi juoma: vesi
Tykkää: rapsutuksista leuan alle, huiskaleikeistä, ihmisten varpaista, nuolla vettä kaikkialta muualta kuin omasta vesikipostaan, "kaivaa" vettä tassullaan kastelukannun aukosta
Inhoaa: patee- ja hyytelöruokia ja naapurin koiria
Harrastukset: ikkunalaudalla lintujen tuijottelu, nukkuminen ja multien kaivaminen kukkaruukuista
Erikoista: tykkää katsella, kun suihkukaapin lasiin valuu vettä suihkun ollessa päällä. Käy suihkun jälkeen nuolemassa vettä suihkukaapin seinistä. Tulee aina töistä kotiutuessamme ovelle vastaan reippaasti tervehtien. Herättää isännän pureskelemalla hänen varpaitaan. :) Tykkää myös saunoa, mutta kovimmissa löylyissä viihtyy paremmin lauteiden alla.


Elsan kotiutuminen meille sujui aivan loistavasti ja yhteistyö ja yhteydenpito KKY:n kanssa toimi hienosti myös kissan kotiutumisen jälkeen. Suosittelenkin teistä jokaista lemmikkiä hankkivaa harkitsemaan löytöeläimen ottamista. Kaikki löytöeläimet eivät koskaan tule samaan kotia. Tälläkin hetkellä iso joukko onnettomia karvapalloja odottaa, että joku hakisi heidät kotiin ja rakastaisi. Pirkanmaan seudulla kannattaa tutustua mm. KKY:n Kissapörssiin (klik!) ja Boondock'sin löytöeläimiin (klik!). Googlella on myös helppo löytää sinua lähellä olevat löytöeläintalot. Mikäli eläimen ottaminen ei ole sinulle juuri nyt ajankohtaista, monet löytöeläinyhdistykset ottavat mielellään apua vastaan esim. ruoka- ja tarvikelahjoituksin.


Toivottavasti en aiheuttanut kovaa kissakuumetta. ;)

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja pitäkäähän kisukavereistanne huolta! :)

Maailman paras pannukakku

Makean nälän yllättäessä tai lohdutusta tarvittaessa maailman paras pannukakku on mitä parhain nopea herkku. Vadelmahilloa, vaniljajäätelöä ja lasi kylmää maitoa kaveriksi, nam. <3



MAAILMAN PARAS PANNUKAKKU

4 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
8 dl maitoa
2 munaa
100 g sulatettua voita

225 astetta, n. ½ tuntia


Maitokin maistuu hurjan hyvältä Riihimäen Viola juomalasista. Löysin näitä samalla kertaa kirpputorilta kahdesta eri pöydästä kolme kappaletta molemmista. Toisessa pöydässä ne maksoivat 10 senttiä ja toisessa 20 senttiä kappaleelta. Kuusi lasia hintaan 90 senttiä. Ei hinnalla pilattuja. :)

DIY valaisin

Yläkerran makuuhuoneesta on puuttunut jo pitkään valaisin ja sen valinta on ollut hankalaa. Mieleistä ei ole löytynyt kaupoista. Eräs ilta sitten googlettelin erilaisia DIY valaisimia. Hauskoja vaihtoehtoja olisi ollut mm. suodatinpussilamppu (klik!) tai pitsivalaisin (klik!). Päätin kuitenkin kehitellä jotain ihan omaa.

Ostin halvan paperivarjostimen Ikeasta, 5 pussia vanupalloja (100 kpl/pss) ja paljon kuumaliimaa. Lopputulos riippuu nyt katossa. Aika iso siitä tuli, mutta mielestäni kiva. Sopii hyvin meidän makkarin utuiseen tunnelmaan.




Vanupallot on siis liimattu yksitellen ja rivi kerrallaan paperivarjostimen pintaan. Koska vanupallot ovat kevyitä, niin pieni tippa liimaa jokaiseen riitti. Panoin jokaista palloa kevyesti kiinni niitä laittaessa. Vanupalloja saa myös pusseissa, joissa on eri värejä (keltainen, sininen, vaaleanpunainen). Värikäs versio olisi varmasti hauska vaikka lastenhuoneessa.

Hyvää alkanutta syyskuuta ja mukavaa sunnuntai-iltaa. :)