Keskikesällä




Vietimme juhannusta osittain kotona täällä kaupungin laidalla ja mökillä maaseudun rauhassa. Kotona halusin juhannusaaton pöytään hieman juhlantuntua ja se onnistui silitetyn pöytäliinan avulla. Valitsin lipaston laatikosta Marimekon Tiara-kuosisen pöytäliinan, jonka värikäs kuosi sopii mielestäni loistavasti keskikesään. Pihalta kipaisin hakemaan juuri ennen sadekuuroa jokusen saniaisen lehden, niin oli juhannuskimppukin valmis. Nämä riitti tällä kertaa juhannustunnelman saamiseksi kotiin.

Kuten kuvista näkyy, päätin sitten hankkia kaksi valkoista pinnatuolia lisää. Nyt olohuoneen ruokapöydän ympärillä on pitkästä aikaa yhtenäinen setti tuoleja ja se tuntuu vaihteeksi kivalta raikkaalta ratkaisulta. Pöydän päätyyn haaveilen vielä yhtä joukosta poikkeavaa tuolia, mutta sen hankkimisella ei ole kiire. Tästä taloudesta löytyy kyllä tuoleja, joten jokaiselle riittää varmasti istumapaikka. :)

Aurinkoisia kesäpäiviä! :)

Karkulainen

Lauantaina iltapäivällä meille sattui yksi lemmikin omistajan pahimmista painajaisista - kissamme Elsa katosi. Elsa on joskus aiemminkin päässyt livahtamaan oven raosta tai rimpuillut itsensä vapaaksi valjaista, mutta on aina pysynyt omassa pihassa. Tällä kertaa katoamisen huomaamiseen meni hetki, ehkä vartti, emmekä onnistuneet löytämään kisua pihan tutuista piilopaikoista. Hyvin pian ymmärsimmekin, että nyt on tosi kyseessä. Elsa on kadonnut.

Loppupäivä meni kuin sumussa. Huoli oli todella suuri. Elsa ei ole tottunut ulkoilemaan vapaana ja lähellä menee hyvin vilkkaasti liikennöity autotie. Oli hyvin lämmin ja pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen vettä on tuskin löydettävissä mistään. Mieleen tuli väkisinkin synkkiä vaihtoehtoja - entä jos?


Etsimme kisua isännän kanssa vuorotellen lähistöllä. Kerroimme katoamisesta myös naapureille, jotka auttoivat etsinnöissä. Jaoimme katoamisilmoituksia postilaatikkoihin sekä kiinnitimme niitä valopylväisiin ja ilmoitustauluille. Lisäsin katoamisilmoituksen kaikkiin Facebookissa löytämiini kadonneiden lemmikeiden ryhmiin, ilmoitin katoamisesta löytöeläintaloon ja naputtelin ilmoituksen Karkurit-sivustolle. Laitoimme pihalle kisun vessan ja käyttämäni mekon levittämään tuttuja hajuja. Pidimme ulko-ovea auki.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä en osannut nukkua ja olla toimeton, joten kävelin pitkin naapurustoa ja valvoin. Sainpa naapuristamme jopa etsintäapua keskellä yötä. Onni on hyvät naapurit! Sain nukuttua vain parin tunnin ajan ja seuraavana päivänä olo oli entistä kurjempi huolen kasvaessa suureksi möykyksi. Tilanne tuntui epätoivoiselta. Hankimme jopa loukun - kaikki keinot oli kokeiltava!


Maanantain vastaisena yönä uni tuli jo paremmin valvotun yön ja huolen aiheuttaman väsymyksen takia. Heräsin silti yöllä ja kävin huhuilemassa karkulaista. Ei vastausta. Ei yhtä ainoaa vilausta. Oman kissan sijaan törmäsin useasti vieraaseen kissaan, joka pyöri koko ajan alueellamme. Mietin, voisiko se olla yksi syy, että Elsaa ei näy. Oliko tullut reviirikiistaa tai pelkäsikö Elsa jossain piilossa vierasta kulkijaa.

Tänään maanantaina aamulla oli pakko alkaa valmistatua töihin. Sadekuuron tauottua aamutoimien lomassa kiersin taas pihan ja huomasin tassunjäljet kisun vessan vieressä. Ketään ei kuitenkaan näkynyt missään. Palasin epätoivoisena jälleen kerran sisälle. Jätin ulko-oven auki. Ajattelin, että se saisi olla sen aikaa auki, kun olemme vielä kotona. 

Hampaita pestessä yhtäkkiä kuistilta kuului tutun oloinen hento ääni "miuu miuu". Katsoimme isännän kanssa toisiamme hyvin epäuskoisina. Voisiko se olla? Olihan se! Elsa oli löytänyt kotiin hyvinvoivana! Pieni karkulainen sai heti paljon haleja, rapsutuksia ja tietenkin mahansa täyteen herkkuruokaa. Silmäkulma punoitti hitusen ja päässä oli öljyläikkä. Missä pieni on oikein ollut. Sen kun tietäisi. Tärkeintä kuitenkin on, että hän taas turvallisesti kotona. Onnenpäivä. <3

***

Jos lemmikkisi katoaa, etsintäohjeita ja apua saat tarvittaessa täältä:
Suosittelen lukemaan ohjeet varmuuden vuoksi vaikka heti, niin pahimman sattuessa osaa toimia oikein.

Lämmin kiitos vielä kaikille etsinnöissä avustaneille ja hengessä mukana olleille!

P.S. Kuvat vanhoja suosikkeja. En vielä tohtinut pyytää kisua poseeraan, vaikka tekeekin sen aina mielellään.

Pioni

Hups, tähän väliin tuli suunnittelematon kahden viikon blogitauko. Päivät ovat olleet niin ohjelmaa täynnä, että jostain on ollut pakko karsia. Listalle ensimmäiseksi on joutunut lepo, oma aika ja harrastukset. Kiireessä myös siivoaminen jää vähemmälle ja se ei luonnollisesti aikanaan yhtään auta sisustusbloggaamisessa. Tänään kuitenkin sain raivattua olohuonetta sen verran, että kehtasi ottaa pari kuvaa. :D



Kävin nappaamassa omasta puutarhasta valkoisen pionin maljakkoon. Maljakko on Marimekon Flower. Nämä pionit ovat vielä ulkona nupuillaan, mutta nyt päivän mittaan maljakossa oleva yksilö on alkanut avautua. Pioni on mielestäni kaunis ja näyttävä kukka, eikä juurikaan kaipaa seuraa maljakossa.


Kiiret jatkuvat vielä ainakin parin viikon ajan. Tarkoituksena olisi aloittaa kesäloma juhannukselta ja rauhoittua hetkeksi. Lomalle on tosin suunniteltuna jo yhtä sun toista askaretta, niin kotona kuin mökilläkin, mutta ensimmäiset päivät ajattelin pyhittää levolle ja mukaville jutuille. Joten toivotaan, että viimeistään sitten ehtisi tännekin paremmin. :)

Aurinkoisia kesäpäiviä!