Kestävää kukkaloistoa





Sain toukokuussa synttärilahjaksi ison flamingonkukan. Se vietti kesän aurinkoisella ja lämpimällä terassilla. Flamingonkukka tekee tasaiseen tahtiin uusia kukkia, jotka näyttävät jotenkin luonnottomilta - vähän kuin muovisilta. Hyvissä ajoin ennen kylmiä öitä otin flamingonkukan sisälle ja nyt se asustelee meidän olohuoneessa.

Huomasin, että kasvin erikoiset kukat kestävät erittäin hyvin myös maljakossa. Napsaisin yhden kukan vitriinin päällä olevaan maljakkoon ja se on ollut siinä jo parin viikon ajan osoittamatta mitään lakaistumisen merkkejä. Maljakko on Madam Stoltzin valikoimista ja ostin sen Parolan Rottingista.

Leppoisaa sunnuntaita!

Iloa vuosiksi eteenpäin

Meillä on nähty vuosien varrella jos jonkinlaista sisustustavaraa. Verhot ja matot ovat vaihtuneet kiivaaseen tahtiin. Samoin kääntymässä on käynyt monenlaista ruokapöytää, valaisinta ja tuolia. Osaksi tämä johtuu muutoksenhalusta ja osaksi oman sisustustyylin hakemisesta. Tällä hetkellä sisustaminen tuntuu kuitenkin jotenkin varmalta ja tiedän, mitä kotiini haluan. Jatkuva muutoskierre ärsyttää ja kaipaan pysyvämpiä ratkaisuja.


Tällä hetkellä olen myös valmis panostamaan hieman enemmän niihin mieleisiin ja toivottavasti myös pysyviin valintoihin. Päätinkin siis toteuttaa viikko sitten yhden jo vuosia mielessä olleen haaveen, joka kuitenkin oli aina jäänyt muiden tärkeämpien hankintojen jalkoihin. Ostin haaveilemani Artekin A330S valaisimen, joka tunnetaan myös Golden Bell ja Kultakello nimillä. Ja voi kuinka iloinen olenkaan tästä hankinnasta! Tästä valaisimesta on varmasti iloa vuosiksi eteenpäin.



Sijoitin valaisimen keittiöön. Siellä ollut Yki Nummen Kuplat valaisin odottelee pääsyä tytön huoneeseen. Sinne kaivataan nyt kipeästi parempaa yleisvaloa antavaa valaisinta. Golden Bell antaa aika rajatun ja alaspäin suuntautuvan valon, mutta toimii hyvin pienen ruokapöydän päällä huoneessa, jossa on useampia muitakin valonlähteitä. Mielestäni messinkinen valaisin antaa myös mukavasti väriä huoneeseen. Tänään se on loistanut kilpaa auringon ja syksyn lehtien kanssa.

Mukavaa sunnuntai-iltaa! :)

Työhuoneessa tänään





Maalasin viime pääsiäisenä työhuoneen seinät sävyllä V484 Ajopuu. Olen edelleen erittäin tyytyväinen muutokseen. Oli kiva saada myös valkoisiin seiniin jotain sävyä. Mielestäni tämä kaunis greige sopii loistavasti huoneessa olevien vanhojen huonekalujen pariksi. Sävy antaa huoneeseen pehmeää tunnelmaa, mutta ei ole liian tumma pohjoisen puolella olevaan huoneeseen, jonne ei paista juuri koskaan aurinko. 

Kun hankin olohuoneen ruokapöydän pariksi valkoiset pinnatuolit, niin siellä olleet vanhat pinnatuolit siirtyivät työhuoneen puolelle. Tykkään näistä kauniisti patinoituneista Fanett-tuoleista. Ajattelin, että huoneen muutoksen myötä siellä tulisi tehtyä enemmän blogijuttuja, mutta täytyy tunnustaa, että nytkin kirjoitan tätä postausta mukavasti olohuoneen sohvalla istuen. :D

Seuraavaksi pistän läppärin sivuun ja keskityn lempiohjelmaani Suomen kauneimpaan kotiin. Mukavaa iltaa! :)

Vierailulla Parolan Rottingilla

Muutama päivä sitten tuli kuusi vuotta täyteen siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postauksen tähän blogiin. Mielestäni tässä harrastuksessa parasta on ollut se, että olen päässyt blogini myötä tutustumaan muihin intohimoisiin sisustajiin. Samalla olen saanut lukuisia kutsuja ihaniin blogitapahtumiin. Harmittavan usein on joutunut kieltäytymään kutsuista töiden tai muiden kiireiden takia, mutta viimeisimpään kutsuun en voinut kieltäytyä.


Kävin siis eilen Parolan Rottingin järjestämässä mediaillassa. Parolan Rottinki on jo yli 50-vuotias Aulis Herrasen perustama yritys. Aulis suunnitteli klassikko-riippukeinun ja valmisti itse käsin tuotteet yhdessä vaimonsa Toinin kanssa. Yritystoiminta kukoisti, mutta kaikki muuttui vuonna 1986, kun Indonesian hallitus kielsi rottinkiraaka-aineen viennin maasta. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin etsiä luotettava toimittaja ja siirtää tuotteiden valmistus Indonesiaan. Vaikka tämä olikin takaisku käsityöläispariskunnalle, niin toisaalta vientikielto mahdollistaa käsityöläistaidon säilymisen Indonesiassa ja runsaasti töitä paikallisille. Tällä hetkellä Parolan Rottinki on Auliksen ja Toinin tyttären Anittan vastuulla.

Itselle yllätyksenä tuli, että rottinkipalmu on trooppinen kiipijäkasvi. Se kasvaa luonnollisesti puunrunkoja pitkin sademetsissä, joista se kerätään käsin. Rottinkipalmu muodostaa jopa läpipääsemättömiä tiheikköjä, joten rottingin kerääminen antaa puille taas tilaa kasvaa. Rottingin saatavuuden varmistaminen kannustaa myös paikallisia säästämään sademetsiä. Ekologinen materiaali siis! Rottingin eriomaiset ominaisuudet, mm. kestävyys ja taivutettavuus, tekee siitä vaikeasti korvattavan materiaalin. Esimerkiksi paju ei ole tarpeeksi kestävää huonekaluissa ja puu on taas hankalammin taivutettavissa.





Parolan Rottingin myymälä (Hitsaajantie 3, Parola) on kokenut hiljaittain hienon uudistuksen ja siellä on myynnissä rottinkihuonekalujen lisäksi myös mm. tekstiilejä ja piensisustustavaraa. Myymälästä löytyy myös oulet-osasto, jossa voi tehdä kivoja löytöjä. Itse ihastelin jälleen kerran riippukeinua. Se on sellainen kaluste, jonka ottaisin erittäin mielelläni meille kotiin ja miksipä ei vaikka mökillekin. Toistaiseksi keinu jäi kuitenkin vielä myymälään, mutta tyhjin käsin ei silti tarvinnut poistua.

Kiitos vielä Parolan Rottingin väelle mukavasta illasta! Mikäli joku siellä ruudun toisella puolella kiinnostui paikasta, niin myymälä on näin talvikaudella auki arkisin klo 9-17 ja satunnaisesti myös lauantaisin, kuten esimerkiksi huomenna 6.10. klo 10-15. Suosittelen lämpimästi poikkeamaan! :)

#loveoriginal

Kopiointi on aina puhuttanut - ja tulee varmasti puhuttamaan - designtuotteiden valmistajien keskuudessa. Asia on ollut viime viikkoinakin suuresti esillä esimerkiksi Saanan ja Ollin tapauksen johdosta. Tämän lisäksi Habitaren alla parikymmentä suomalaista designyritystä lanseerasivat #loveoriginal-kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta kopioinnista ja kannustaa suosimaan aitoja tuotteita. Koska tämä asia on itselleni monella tapaa tärkeä, ajattelin itsekin tarttua asiaan.

Hehku-pöytävalaisin, Martti Syrjälä / Viola-seinälautanen, Birger Kaipiainen / Kaisla, Marjatta Metsovaara / Tatti, Esteri Tomula

"Love original-kampanjassa suomalaiset design-yritykset haluavat tuoda esiin alkuperäisten tuotteiden taustalla olevaa työtä ja kampanjoivat siksi aitojen tuotteiden puolesta. Kampanja sai alkunsa, kun design alan pk-yritykset huomasivat, että yhteiset keskustelut ajautuivat yhä useammin kopiointiin liittyviin ongelmiin. Pienissä yrityksissä luovan työn osuus on todella merkittävä ja eikä yrityksillä ole voimavaroja taistella kopiointia vastaan. Alkuperäisten tuotteiden kopiointi on kasvava ongelma: useat suomalaiset tuotteet ovat joutuneet kopioinnin kohteeksi sekä kansainvälisesti, että kotimaassa. Kopiointi on yrityksille suuri ongelma, johon toivoisimme enemmän tukea virallisilta tahoilta. Kopiointiteollisuutta pyörittää järjestäytynyt rikollisuus ja on selvää, että pienet yksittäiset firmat eivät pysty taistelemaan sitä vastaan. Tuotteen suunnittelu ja muotoilu ovat parhaimmillaan usean vuoden luomistyön tulos. Yksityiskohtia on mietitty tarkoin ja materiaaleihin on kiinnitetty erityistä huomiota." (Love original-kampanjan tiedote)

Itse en voi hyväksyä kopiointia. Se on rikos ja eettisesti väärin. En ole koskaan, ainakaan tietääkseni, ostanut kotiimme sisustustuotteen kopiota. Mielestäni jokainen on oikeutettu saamaan työstään palkan. Sama asia pätee myös designtuotteisiin ja muihin luovan työn tuloksiin. En myöskään halua millään tavalla tukea järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on usein kopiotuotteiden takana. Vastuuta ei mielestäni voi kuitenkaan täysin sysätä kuluttajille. Tavallinen kuluttaja ei ehkä aina tunnista kopiota ja saattaa ostaa kopiotuotteen tietämättä sen olevan kopio. Tämän takia kuluttajien lisäksi maahantuojien ja kauppojen sisäänostajien tulisi olla entistä tarkempia.

kukkaruukku, Richard Lindh

Samalla kannustaisin myös suunnittelijoita ja muotoilijoita suojaamaan työnsä tuloksia. Ensisijaisesti luovan työn tuloksia suojaa tekijänoikeus, joka syntyy automaattisesti teokselle, eikä siis vaadi rekisteröintiä tai siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeus vaatii kuitenkin teoskynnyksen ylittymistä ja se ei välttämättä ylity käyttötavaroiden kanssa. Tämän lisäksi tekijänoikeus suojaa lähinnä suoraa kopiointia vastaan. Tuotteiden suunnittelu vie aikaa ja rahaa. Siksi tuotteen suunnitteluun ja muotoiluun käytetyn panoksen lisäksi tuotteen suojaaminen esimerkiksi mallisuojalla (esim. tuotteen ulkomuoto ja kuosit) ja/tai tavaramerkillä (esim. kuosit ja värit) on enää pieni kustannus. Oman työn suojaaminen ei vältämättä estä kaikkia kopioijia, mutta se antaa hyvän työkalun kieltää kopioijaa jatkamasta toimintaansa ja puolustaa omia oikeuksia.

Törmäsin eräässä sisustusryhmässä kommenttiin, jossa puolusteltiin kopiotuotteiden ostamista sillä, että kaikilla ei ole varaa aitoon. On totta, että varsinkin osa designtuotteista saattaa olla hyvinkin arvokkaita, koska niiden suunnittelu on vienyt aikaa ja rahaa ja tuote on valmistettu työntunteja säästämättä ammattitaidolla laadukkaista materiaaleista. Mielestäni tämä ei ole kuitenkaan hyväksyttävä syy ostaa kopiota. Mikäli ei halua laittaa rahojaan uuteen tuotteeseen, designtuotteita kannattaa etsiä myös käytettynä. Hyväkuntoinen käytetty designtuote voi olla yhtä edullinen kuin kopio.

Ruut, Heini Riitahuhta

Nykyään tavara on halvempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja mistään ei ole totuttu maksamaan mitään. Samalla on vallalla kaikki-mulle-heti-nyt-ajatusmaailma, eikä olla valmiita säästämään aidon tuotteen hankkimiseksi. Saattaa helposti nousta houkutus tilata kopio esimerkiksi Kiinasta. Nämä tuotteet saattavat kuitenkin olla huonolaatuisia ja joskus jopa vaarallisia. Tuotteista saattaa puutua CE-merkintä tai niissä saattaa olla haitallisia kemikaaleja. Esimerkkitapauksia näistä ei niin onnistuneita kaupoista on ollut lisääntyvissä määrin esillä. Jälleen yksi hyvä syy lisää panostaa aitoon.

Mielestäni aidon designhuonekalun tai -valaisimen ostamista voisi ajatella myös sijoituksena, kuten perinteisesti ajatellaan esimerkiksi taidehankinnoista. Laadukkaat designtuotteet säilyttävät hyvin arvonsa ja niillä on hyvä jälleenmyyntihinta. Parhaassa tapauksessa designtuote saattaa olla vuosien päästä jopa arvokkaampi kuin hankintahetkellä. Kopioiden kanssa näin ei ehkä ole ja niiden jälleenmyynti on vähintäänkin arvelluttavaa.

Malva-kuosi, Esteri Tomula / kupin muotoilu, Kaj Franck

Mielestäni kaunis koti ei kuitenkaan tarvitse designia. Sisustamisessa paksun lompakon sijaan muut asiat merkkaavat usein enemmän. Tärkeintä on mielestäni tehdä kodista omannäköinen ja sellainen, että siellä viihtyy. Tähän tavoitteeseen pääsee hyvin myös kiertelemällä kirppiksiä, tuunaamalla ja tekemällä itse. Mikäli oma koti ei tunnu omalta ilman designia, niin suosittelisin rauhassa odottamaan ja säästämään. Kun mieleiseen kohteeseen säästää jonkin aikaa, siitä tulee usein tärkeämpi ja sen haluaa pitää pidempään, ehkä jopa ikuisesti. Vaihtoehtoisesti välttyy hutiostoksilta, kun mieli saattaa muuttua harkinta-ajan kuluessa.

Mitä ajatuksia designkopiot ja #loveoriginal-kampanja teissä herättää?