Suomen kaunein koti

Odotan innolla huomista Suomen kaunein koti finaalia. Harmi vain, että oma makuni ei aina osunut yksiin tuomareiden kanssa, enkä päässyt äänestämään suosikkiani. Ääneni olisi tietenkin lähtenyt Riuttalaan (klik!). On jännää nähdä, onko Suomen kansa valinnut suosikikseen jonkun modernin kivitalon vai kenties vanhan puutalon. Itse toivon jälkimmäistä. Ohjelmassa tällä kaudella kuitenkaan yksikään koti ei aiheuttanut minussa sellaista totaalista vau-efektiä tai suurta kateutta. Ehkä se johtuu siitä, että usein se oma koti on omasta mielestä se kaunein koti.


Mielestäni vanhoissa taloissa on oma ainutlaatuinen tunnelmansa. Itse miellän talon vanhaksi, jos se on rakennettu 50-luvulla tai aiemmin, joten oma talomme menee tähän kategoriaan. Vanhoissa taloissa miellyttää se tietynlainen epätäydellisyys. Uuden talon saa rakentaa itselleen ja omalle elämäntyylilleen sopivaksi, mutta vanhassa talossa on sopeuduttava. Toki myös vanhaa voi remontoida mieleisekseen ja siihen voi tehdä suuriakin muutoksia, mutta kuitenkin on aina olemassa tietyt muuttumattomat raamit.


Vanhoissa taloissa on myös oma tunnelmansa. Sitä tunnelmaa ei valitettavasti uusissa taloissa yleensä ole. Sitä tunnelmaa ei pysty luomaan pelkästään huonekaluilla ja tapeteilla. Se on asia, joka syntyy vuosien kuluessa. Se että tietää talossa asuneen vuosikymmeniä, joskus jopa pari sataa vuotta, muita ihmisiä, tekee siitä jotenkin salaperäisen ja jännittävän. Seinät osaisivat varmasti kertoa monta ihanaa ja jopa surullistakin tarinaa. Myös meidän talolla on tarina, suorastaan traaginen sellainen. Omaa ainutlaatuista tunnelmaansa tuo myös se, että tuulisina päivinä voi tuntea viiman tulevan ikkunanraoista sisään ja tietää mikä porras tai lattialauta narahtaa askeleen alla.

 

Mielestäni asun tälle hetkellä aikalailla omaa unelmaani vastaavassa talossa. Joskus kuitenkin salaa haaveilen hieman vanhemmasta mansardikattoisesta puuhuvilasta isolla lasikuistilla ja kauniilla puutarhalla omenapuineen.

Mitä ajatuksia Suomen kaunein koti on herättänyt teissä? Millaisesta kodista te unelmoitte?

(Kuvat tällä kertaa arkistosta, kun ehtinyt kuvamaan päivänvalolla. Ja sitä valoa todellakin oli tänään! Vaikka nyt saatiinkin lunta, niin haaveilen jo keväästä.)

18 kommenttia

  1. Minunkaan mieleni ei osunut tuomareiden valintoihin, eikä finaaliin päässyt vissiin kuin 1 alkuperäinen suosikki mutta tyydyinkin äänestämään toista. Varma ääneni olisi myös lähtenyt Riuttalaan, jos olisi selvitynyt jatkoon - mikä jäi syvästi harmittamaan, kun ei tapahtunut vaikka miten tuomarit ihastelivat kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikutti tosiaan siltä, että tuomarit oli hyvin ihastuksissaan Riuttalasta ja tulikin yllätyksenä kuinka matalat pisteet he antoivat. Olisi ehdottomasti kuulunut finaalin, vaikka sen jakson muutkin kansakoulut olivat aivan ihastuttavia. :)

      Poista
  2. Kivoja kuvia. Tykkään itsekin aidosti vanhoista taloista joissa näkyy elämisen jälki ja niitähän ei saisikaan kunnostaa liian täydelliseksi, sillä silloin talon fiilistä menetetään. Toisaalta hyvin tehty ultramoderni talokin viehättää jos ja kun se on tehty tietyllä fiiliksellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat! Tuntuu, että oma sisustusmaku ei ole täysin yksiselitteinen. Toisaalta ihastelen vanhoja taloja, mutta joskus eteen tuleen upeita ja raikkaita uusia taloja. :)

      Poista
  3. Asun vanhanaikaisesti vanhassa talossa, enkä ole ohjelmaa nähnyt kun ei ole telkkaria. Riuttala on ihana talo, sitä olisin varmasti äänestänyt. Muuten tykkään näistä vanhoista, jos niitä ei ole pilattu lasikuitutapetein, laminaatein, lasivilloin, uusin ikkunoin yms. Olen vaan niin toivottoman vanhanaikainen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että vanhaa taloa ei saisi liikaa remontoida. Tunnustan kuitenkin, että meiltä löytyy kahdesta huoneesta laminaattia. Olohuoneessa oli todella kulahtanut parketti, jota ei enää hionta olisi pelastanut. Työhuoneessa taas muovimatto. Molempien alle kurkattiin ja petyttiin pahasti, kun vanhaa lautalattiaa ei löytynyt. Laitettiin sitten tilalle laminaattia, mutta välillä olen ehdotellut isännälle sen vaihtamista puuksi. Uusi puulattia tehtiinkin sitten koko yläkertaan. Siellä lattiassa oli vain lastulevyä ja muovimattoa.

      Poista
  4. Ei päässyt minunkaan mielestäni parhaat kodit finaaliin.
    Mielestäni Suomen kaunein koti on meillä....:) eikö niin kuulu ollakin, että jokaisesta oman kodin kuuluu olla paras. No myönnetään, että samanlaisia mietteitä välillä mielessä käy, josko löytyisi vanhempi talo...:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että olet samoilla linjoilla, että oma koti on se paras. Niinhän se kuulukin olla. :)

      Poista
  5. Hei!

    Tämä kirjoituksesi herätti minussa niin paljon mielipiteitä, että oli pakko kommentoida.

    Minustakin meidän koti on Suomen kaunein koti. :)

    Rakensimme yhdeksän vuotta sitten. Talomme on perinteinen puolitoistakerroksinen valmistalopaketti. Rakennusvaiheessa olimme kahdestaan mieheni kanssa ja meillä oli koira. Tuolloin valitsimme talopohjista sen joka puolsi eniten koirataloutta, eli erillisen olohuoneen, kodinhoitohuoneen keittiön vieressä ja kodinhoitohuoneesta kulun ulos. Puolitoistakerroksisessa talossa olisi joskus lapsille omaa rauhallista tilaa, kun heitä joskus tulisi ja he olisivat sen ikäisiä, että he omaa rauhaa kaipaisivat.

    Kohta seitsemän vuotta sitten perheeseemme syntyi vaikeasti vammainen tytär. Ja siitä parin vuoden päästä koira kuoli vanhuuteen. Talomme ei millään lailla puolla asumista vaikeasti vammaisen lapsen kanssa. Makuuhuoneet on yläkerrassa, jonne siirtymiseen olisi jossain vaiheessa toiveena saada hissi. Pyörätuoliramppia ei saanut kätevästi pääoven yhteyteen, vaan kulku tehtiin sivuovesta. Pyörätuolissa olevan lapsen kanssa erillinen olohuone on huono, parempi olisi olla koko alakerta yhtä yhtenäistä hallimaista tilaa. Lattialämmitys olisi ehdoton nyt, kun lapsi liikkuu itse vain lattia tasossa. Kulpyhuoneemme on liian pieni invatarpeita ajatellen.

    Kirjoitit, että vanhassa talossa on sopeuduttava, mutta usein niin käy myös uudessa talossa. Koska vaikka kuinka miettisit tarpeita rakennusvaiheessa, niin koskaan et tiedä mitä elämä tuo eteen. Jos nyt rakentaisin uudelleen, niin tekisin tietenkin talon, joka palvelisi mahdollisimman hyvin meidän tämän hetkisiä tarpeita.

    En kuitenkaan halua rakentaa uutta taloa, koska tämä on meidän KOTI. Mielestäni vanhojen talojen tunnelma on vähän legendaa. Minusta meidän kodin tunnelman teemme me. Minulle ei ole väliä, kuka talossamme olisi aiemmin asunut ja mitä hän on kokenut. Minulle on merkitystä sillä, että me yhdessä mieheni kanssa olemme tämän rakentaneet, sillä, että tyttäremme ovat tänne laitokselta kotiin tulleet, täällä he ovat lapsuutensa eläneet ja kaikki ensimmäiset kehitysvaiheensa kokeneet. Minulle tunnelma tulee niistä jäljistä, joita meidän perhe on tänne tehnyt. Minulle on merkitystä myös sillä, että rakas koiramme on haudattu pihapiiriin.

    Tämä kirjoitus saattoi vaikuttaa kärkkäältä, mutta se ei suinkaan ollut tarkoitus. Halusin vain kertoa toisen näkökulman asiaan. :)

    Mitä Suomen kaunein koti -ohjelmaan tulee, niin en ole äänestänyt. Joukossa oli mielestäni useita kauniita koteja ja jokainen oli ohjelmassa paikkansa ansainnut. Mikäli olisin äänestänyt, niin olisin varmaankin äänestänyt jotain jatkoon päässeistä puutaloista. :)

    Hyvää alkavaa vuotta kaikille kauniisiin koteihinsa! :)

    Terveisin Elsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasti kommentistasi. On mahtavaa kuulla, että olet myös niillä linjoilla, että oma koti on se paras ja kaunein. :) Samalla on myös ikävä kuulla, että se ei vastaa täysin teidän tarpeitanne nyt. Toivottavasti saatte tehtyä siitä esteettömän. Ymmärrän hyvin, että muuttaminen ei huvita. Jos talon on itse rakentanut tai remontoinut, niin siihen syntyy valtava tunneside. Sitä ei ihan noin vaan toinen koti pysty korvaamaan. Olen myös samaa mieltä kanssasi, että loppujen lopuksi tunnelman luo ne rakkaat ihmiset, joita sillä hetkellä asuu ympärillä. Kiitos, kun jaoit koskettavan tarinasi. Onnellista elämää teille kauniissa kodissanne! :)

      Poista
  6. Hyvä, kun muistutit! Ois mulla saattanut unohtua katsoa koko finaali, vaikka jaksoja olenkin innolla seurannut! Samoilla linjoilla olen kanssasi, eli toivon jonkun vanhan talon voittavan. Ja ei myöskään minun kaikki suosikit ole päässet jatkoon. Eipä se toki ole ihmekään, makuja kun on niin monia ja ihan hyvä niin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, eiköhän sisustusmakuja ole yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin. Tärkeintä on, että omassa kodissa viihtyy. :)

      Poista
  7. Oi pitääkin muistaa katsoa finaali illalla :) Mulla ja tuomaristolla oli kyllä eri mielipiteet ja mies hyvin tiivistikin että mitä tuomarit etsivät. Vanhaa taloa, joka on remontoitu modernisti, moderneilla huonekaluilla ja muutamalla vanhalla tavaralla siellä seassa. Varmasti huomasitte kaikki että yllättävän moderneja oli noi tuvat, mikä harmittaa mua itseä. Siellä olisi ollut monta ihanaa kotia, kuten se punainen tupa viimeisessä jaksossa mutta ei niin ei. Unohtamatta riuttalaa tietenkään :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sitä mieltä, että jokainen saa tehdä kodistaan haluamansa näköisen. Toisaalta kyllä harmittaa, jos vanha ja kaunis talo puretaan runkoa myöden ja tehdään kaikki päälle uusiksi.

      Poista
  8. Ehdottomasti oma koti on paras ja kaunein. Kamalaa, jos näin ei ajattelisi. Tosin Riuttalan karsiutumista ihmettelin. Tai en sittenkään. Valitsijat olivat oman taustansa takia monesta asiasta täysin eri linjoilla itseni kanssa. Eihän tällaisia ohjelmia tehtäisi, jos ei haluttaisi esitellä sisustusarkkitehtien tai -suunnittelijoiden uusia ajatuksia esiin. Äänestin silti. Kotia, joka ansaitsisi mielestäni voiton, vaikkei olekaan omasta mielestäni Suomen kaunein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta olisin toivonut, että ohjelmassa ei olisi arvioitu ja äänestetty ollenkaan. Oli mahtavaa nähdä hyvin erilaisia ja upeita koteja, mutta koska mielestäni koti on monelle niin henkilökohtainen paikka, niin en oikeen tykännyt pisteytyksestä. Tosin tuomarien mielipiteitä oli kyllä kiva kuunnella, koska ne olivat lähes poikkeuksetta positiivisia, vaikka kaikki kodit eivät heidän suosikkejaan ollutkaan.

      Poista
  9. Itse muutin viisi vuotta sitten taloon, joka remontoitiin, kuin suurin osa kaunein koti taloista/asunnoista. Ruskeaa, harmaat ja valkoista. Pelkistettyä. Tylsää suorastaan. Vuosien saatossa kaikki on muuttunut, epätäydellisyydestä on tullut täydellistä ja tällä hetkellä kauhulla kapinoin vastaan, kun mammani "remontoi" 40-lukuista perintötaloaan korvaamalla pinkopahvit kipsilevyllä ja lautalattiat laminaatilla...

    Makunsa kullakin, mutta omaan makuun vanha on kaunista, uusi useimmiten mautonta ja niin nähtyä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tunnustaa, että jos oltaisiin asuttu tässä talossa ennen remonttia ja fiilistelty sen tunnelmaa, niin luultavasti ei oltais tehty näin modernia muutosta. Tosin tykkään, että keittiö ja kylpytilat on tätä päivää. En silti itsekään ole tähtityyny, beige siellä beige täällä ja homekoti-tekstitarra ihmisiä. Tällä mielipiteelläni en halua kuitenkaan loukata ketään, koska makunsa kullakin ja tiedän, että moni ei tykkää yhtään omasta tyylistäni. :D

      Poista