Someajatuksia

Vuodenvaihteen jälkeen havahduin siihen, että blogini Instagram-seuraajien määrässä tapahtui selkeä lasku. Vielä tähän päivään mennessä minulle ei ole selvinnyt, mistä moinen johtui. En tiedä olivatko seuraajat tehneet uuden vuoden lupauksia vähentää seurattaviaan ja someaikaansa, putsasiko Instagram valeprofiileja pois vai eikö tuottamani sisältö ollut juuri silloin tarpeeksi inspiroivaa. Luonnollisestikin asia harmitti ja tästä tuli keskusteltua myös bloggaajakollegoiden kanssa.


Tuosta hetkestä lähtien olenkin miettinyt paljon suhdettani bloggaamiseen ja someen. Olen pohtinut, onko tässä touhussa mitään järkeä. Kun päivät viettää töissä pääosin kirjoittaen  ja näyttöä tuijottaen, iltaisin on välillä vaikeaa saada mustaa valkoiselle, eikä huvittaisi tuijotella ruutuja. Kun haluaa tuottaa laadukasta sisältöä niin omaksi kuin muidenkin iloksi, se vie myös hyvin paljon aikaa. Aika taas on sellainen asia, jota tällä hetkellä ei ole liikaa tarjottavaksi harrastuksille. Tähän kun vielä yhdisti seuraajakadon, mieleen tuli väkisinkin ajatus, onko tämä enää mielekästä.


Asiaa pohdittuani totesin, että minulle on oikeastaan yhdentekevää, jos joku satunnainen seuraaja tippuukin joukosta pois. En myös tykkää kalastella seuraajia "tykkää musta, niin tykkään susta" tyylisillä jutuilla. Ei ketään voi pakottaa tykkäämään toisen tuottamasta sisällöstä. Tärkeimpiä minulle ovat ne seuraajat, jotka ovat aidosti kiinnostuneita tuottamastani sisällöstä, lukevat blogipostauksiani, tykkäilevät Instagram-kuvistani ja joskus jopa jättävät mukavan kommentin. Ne aidosti sitoutuneet seurajaat merkitsevät paljon. Ehkä tässäkin tapauksessa voisi todeta: ei se määrä vaan laatu.

Tulin myös siihen tulokseen, että on ihan ok lakata tykkäämästä. Mielestäni olisikin ennemmin hyvin outoa, jos tykkäisimme koko elämämme ajan samoista asioista. Ihmiset kasvavat ja muuttuvat, ja sen myötä myös kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Se mikä on kiinnostavaa ja inspiroivaa tänään, ei välttämättä ole sellaista vuoden päästä. Joka asiassa, myös nykyään sisustuksessa, trendit vaihtuvat kiihtyvällä tahdilla. Näistä jokaiseen on mahdotonta ja epämielekästä tarttua. Joten lukijoiden ja omat kiinnostuksen kohteet eivät välttämättä jatkuvasti kohtaa.

Teen mielelläni yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa, mutta vain siinä tapauksessa, jos tuote tai palvelu kiinnostaa minua aidosti ja sopii ajatusmaailmaani. Uskoisin, että yhteistyöyrityksillekin on tärkeää, että tekemäni vertaismarkkinointi menee juuri sille oikealle sitoutuneelle yleisölle, eikä jollekin pakotetulle joukolle tai jollekin, joka kuitenkin klikkaa blogistani samantien pois, kun sisältö ei oikeasti kiinnosta. Eniten merkitsee se, jos joku uhraa kiireisestä arjestaan muutaman minuutin ja vaivautuu oikeasti lukemaan jutun alusta loppuun.


No miten lopulta kävi? Hetken odottelun jälkeen Instagram-seuraajien lasku taittui ja lähti erittäin mukavaan nousuun. Niin mukavaan nousuun, että meni taas yksi uusi tuhat rikki. Muistin myös, että seuraajaluvut eivät ole pelkästään numeroita, vaan jokaisen niiden takana on oikeasti ihminen, joka tykkää postaamistani kuvista. Vieläpä kun tuon ihmisjoukon kuvitteli samaan tilaan, tajusi kuinka järjettömän iso joukko sekin jo on! Totesin myös, että intohimoni sisustamista ja valokuvaamista kohtaan on niin vahva, että se vie eteenpäin ja tekee tästä niin korvaamattoman tärkeän harrastuksen. Lupasin myös olla itselleni armollisempi. Aina ei tarvitse tuottaa niin timanttista sisältöä. Sen sijaan on tärkeää, että hommassa säilyy tekemisen ilo. 


Entä mitä tällä kaikella haluan sanoa? Haluan sanoa, että tärkeintä tässä on kuitenkin juuri sinä siellä. Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun tai edes silmäillä kuvat läpi. Se merkitsee paljon. Kiitos teille lukijoille kaikesta. Jatketaanhan tästä yhdessä. :) Olisi myös mukava kuulla, mitä ajatuksia teillä on tästä aiheesta tai ylipäätänsä blogeista tai somesta. Kommenttiboksi on auki!

P.S. Instagramissa blogiani voit seurata @pilviraitti.
P.P.S. Samalla nimellä blogi löytyy myös Facebookista.

16 kommenttia

  1. Samojen ajatusten kanssa olen paininut itsekkin ja yhdessä vaiheessa meinasin tosiaan lopettaa koko touhun. Onneksi en kuitenkaan. Kävijä / seuraajamäärät ovat kohonneet taas mukavasti, vaikka postaus tahti onkin mitä on. Olen hyväksynyt sen etten pysty olemaan joka viikko töitä paiskiva duunari, läsnäoleva perheenäiti sekä aktiivinen bloggari😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi et kuitenkaan! <3 Niinpä, tässä on itsekin täytynyt hyväksyä se, että aika ei riitä kaikkeen. Kun käy päivätöissä ja huolehtii perheestä, niin aikaa blogille ei yksinkertaisesti ole kovinkaan paljoa. Joten tehdään tätä omaan tahtiin! :)

      Poista
  2. Itselläni ei ole facebook- tai instagram-tiliä. Harrastan blogien lukemista, aiheita laidasta laitaan.
    En käytä blogien seuraamiseen mitään "listoja" tai sähköpostiin saapuvia muistutuksia uusista kirjoituksista, vaan saavun uudelleen, kerta toisensa jälkeen, muistini varassa niihin blogeihin, joita pidän kiinnostavina. Toisinaan löytyy jotain uutta ja toisinaan joku varmasti myös unohtuu matkasta. Osa hyvistä blogeista on myös lopettanut, osa hiipunut hiljaiseksi muuten vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli sama taktiikka blogien lukemiseen joskus alkuaikoina. Nykyään vaan tuntuu siltä, että on pakko näin bloggarina olla läsnä monissa kanavissa tai muuten ei ole olemassa. Joten erilaisten somekanavien lista on kasvanut. Hetkittäin kaipaan niitä aikoja, kuin pelkkä blogi riitti.

      Poista
  3. Mulla on kaksijakoinen suhtautuminen instaan juuri sen jonkinlaisen pinnallisuuden takia; kuvia jakaa äkkiä, tykkää äkkiä, seuraa jotain ja samantien päättääkin olla seuraamatta. Yksi rintojen laajennusta markkinoiva firma on alkanut seurata mua neljä kertaa ja viimeisellä kerralla meinasin jo laittaa heille viestiä, että voisivat edes listata, ketä seuraavat ja sitten eivät taas seuraakaan 😂 Tykkään blogeista paljon enemmän. Niihin joutuu panostamaan ja jos niihin saa jonkun sitoutumaan, jää hän todennäköisesti myös pitkäksi aikaa seuraajaksi. Instaa seuraan itse aika satunnaisesti, ihan yksinkertaisesti siksi, että kuvatulva alkaa jo jotenkin puuduttaa ja kuvia tulee niin paljon, ettei aika vain riitä kaiken plaraamiseen. Sinunkin juttuja seuraan siis aktiivisemmin juuri blogin kautta - ettet ihmettele, jos en kaikkia kuviasi tykkäile ☺️ Ihania kevätpäiviä sinulle ja perheellesi 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu tuosta Instagramin maailmasta! Olen myös samaa mieltä, että blogiin saa panostaa ihan eri tavalla. Itselläni seuraajat ovat osittain myös eri henkilöitä blogissa ja Instassa. Kaikki eivät siis välttämättä seuraa molempia ja osa on vain niitä satunnaisia Instassa poikkeavia. Enkä ole ihmetellyt tykkäystesi puuttumista. Meillä molemmilla on nyt paljon juttuja menossa, joten kaikkea ei vain ehdi. Ihania kevätpäiviä sinnekin! Voi kunpa pian pääsisi puutarhahommiin. :) <3

      Poista
  4. Ymmärrän hyvin ajatuksiasi ja bloggauksen mielekkyyttä, mutta samaan hengenvetoon on pakko todeta, kuinka hyvä tilanne sinulla on:niin valtavan paljon seuraajia, että itse ei osaa edes kuvitella. Minulla on seuraajia esimerkiksi instassa alle sata ja silti kaivan esille kamerani, läppärini ja jostakin vielä syvemmältä mielikuvitukseni ja postaan jutun kerta toisensa jälkeen :) Toivottavasti tämä lohdutti ja huomaat, kuinka hienosti olet joka tapauksessa onnistunut :) Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta, hyvin olen tässä onnistunut, mutta välillä näkee vain sen, kuinka mukamas kaikilla muilla on niin paljon enemmän seuraajia ja niin paljon hienompi blogi. Täytyisi oppia nauttimaan enemmän jo saavutetuista asioista. Tsemppiä sinullekin jatkoon! :)

      Poista
  5. Instagram on minullekin vähän kaksijakoinen alusta. Toisaalta tykkään itse sen helppoudesta juuri silloin, kun aika ei meinaa riittää blogipostaukseen, joka vaatisi kuitenkin useampia kuvia käsittelyineen, ja kirjoitetun sisällön jossa olisi oikeasti jotain järkevää sanottavaakin. Toisaalta siellä on juuri tämä toinen puoli, ja itselläni on ollut myös jonkin verran seuraajamäärissä heittelyä suuntaan ja toiseen. Blogin kanssa taas tuntuu, että se polkee jotenkin paikallaan vuodesta toiseen, eikä oikein kehity. Eli kaikkialla jotain ongelmaa, mutta ilmankaan ei oikein osaisi olla :-D Miten sitä oppisikin tuottamaan niin hyvää sisältöä, että lukijat tykkäisi ja itsekin olisi tyytyväinen? Siinäpä vasta kysymys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Instagram on helppo paikka jakaa kuvia ja siellä kuvat eivät vaadi lisäkseen niin paljoa muuta sisältöä kuin blogissa. Hyvän kysymyksen myös heitit. Ehkä sitä pitäisi oppia vähän armollisemmaksi itselle. Välillä on minusta ihan ok postata kuvia vain niistä tulppaanikimpuista tai sisustustyynyistä. :D

      Poista
  6. Minä jo pelästyin että lopetan kirjoittelun. Onneksi et.
    laitoin itseni instraan seuraajaksi. Mulla ei siellä ole kovin paljon seuraajia, kun olen facessa, ei jaksa joka paikkaan keskittyä.
    Kivaa alkavaa kaunista ja kirpeää kevään alkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä täällä jatketaan. Ei tätä ilmankaan varmaan osaisi olla. :) Ihanaa, että liityit seuraajaksi. :)

      Poista
  7. Aikaahan tästäkin päivityksestä on jo hieman ehtinyt vierähtää, mutta väliäkö sillä. Itse en ikinä lue blogeja, paitsi jos satun guuglaamaan jotain remonttiasiaa, koska en jaksa valkoisia "blogikoteja", enkä huonoa suomea kieltä. Mutta löysin sattumalta sun blogin pinterestistä ja sanoin just mun miehelle, et löysin ihan timanttisen blogin, enkä pysty lopettamaan sen lukemista. Eli Turusta ainakin kaikki peukut pystyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että löysit tänne ja pidät lukemastasi! :)

      Poista